Mitä compliance on?

Päivitetty 23.9.2026

Compliance-sana suomennetaan yleensä vaatimustenmukaisuudeksi tai lakien, sääntöjen ja muiden velvoitteiden noudattamiseksi. Yrityksissä laaditaan compliance-ohjelmia, palkataan compliance-asiantuntijoita ja seurataan compliance-mittareita. Mutta mistä compliance-käsitteessä oikeastaan on kyse?

Compliance – lähtökohtana lakien noudattaminen

Lakien noudattamisen varmistaminen on ollut compliance-toiminnan lähtökohta erityisesti tarkasti säännellyillä toimialoilla, kuten finanssisektorilla ja lääketeollisuudessa. Näissä organisaatioissa compliance-toiminta on ollut osa arkea jo pitkään. Muiden toimialojen yrityksissä compliance on noussut merkittäväksi teemaksi sääntelyn lisääntyessä, liiketoiminnan kansainvälistyessä ja sidosryhmien odotusten kasvaessa.

Perinteisesti compliancen tehtävänä on ollut auttaa organisaatiota tunnistamaan siihen kohdistuvat lainsäädännölliset velvoitteet ja varmistamaan niiden noudattaminen käytännössä. Tämä tehtävä on edelleen compliance-toiminnan keskeinen perusta.

Compliance, etiikka ja vastuullisuus kietoutuvat yhteen

Compliance määritellään usein lakien, sääntöjen ja muiden velvoitteiden noudattamiseksi. Monissa organisaatioissa compliance nähdään edelleen ensisijaisesti juridisena toimintona, jonka tehtävänä on auttaa organisaatiota täyttämään lainsäädännön vaatimukset ja hallitsemaan niihin liittyviä riskejä.

Oma näkemykseni on kuitenkin ollut jo pitkään, että compliancea on vaikea tarkastella irrallaan etiikasta. Vaikka compliance ja etiikka eivät ole sama asia, niiden tavoitteita on käytännössä vaikea erottaa toisistaan.

Organisaatioiden toimintaa arvioidaan nykyään paitsi lainsäädännön myös niiden arvojen, vastuullisuustavoitteiden, julkisten sitoumusten sekä sidosryhmien odotusten kautta. Yritys voi toimia lain kirjaimen mukaan ja silti menettää asiakkaidensa, työntekijöidensä tai muiden sidosryhmiensä luottamuksen.

Monet viime vuosien yritysskandaalit eivät ole syntyneet yksinomaan lain rikkomisesta. Usein niiden taustalla on ollut toimintaa, jota on pidetty epäeettisenä, epäoikeudenmukaisena tai ristiriitaisena yrityksen omien arvojen, lupausten tai yhteiskunnan odotusten kanssa.

Siksi compliance-ohjelman tavoitteena ei mielestäni pitäisi olla ainoastaan lainmukaisuuden varmistaminen. Sen tulisi auttaa organisaatiota toimimaan tavalla, joka vahvistaa luottamusta ja tukee vastuullista päätöksentekoa kaikilla organisaation tasoilla. Yrityksen compliance määräytyy lopulta pitkälti sen mukaan, miten yksilöt organisaation sisällä toimivat jokapäiväisessä työssään.

Compliance Officer luottamuksen rakentajana

Nykyään compliance-toiminto on vakiintunut osaksi monien organisaatioiden johtamis- ja riskienhallintajärjestelmiä. Vaikka toimintojen koko, rooli ja vastuut vaihtelevat organisaatioittain, compliance-ammattilaisten tehtävänä on tyypillisesti auttaa organisaatiota tunnistamaan siihen kohdistuvat velvoitteet, hallitsemaan riskejä sekä rakentamaan toimintatapoja, jotka tukevat vastuullista liiketoimintaa.
Compliance Officer vastaa yleensä compliance-ohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta.

Tärkeimpiä tehtäviä on auttaa organisaatiota tunnistamaan riskinsä, rakentamaan tarkoituksenmukaisia toimintatapoja sekä varmistamaan, että henkilöstö ymmärtää, mitä heiltä odotetaan.

Vaikka vastuu vaatimustenmukaisesta ja vastuullisesta toiminnasta kuuluu jokaiselle työntekijälle, Compliance Officerilla on tärkeä rooli kokonaisuuden kehittäjänä. Hänen tehtävänään on luoda selkeyttä, tukea päätöksentekoa ja vahvistaa luottamusta siihen, että organisaation pelisäännöt ovat ymmärrettäviä ja että mahdollisiin väärinkäytöksiin puututaan asianmukaisesti.

Eettiset periaatteet luovat perustan compliance-ohjelmalle

Compliance-ohjelmat muodostuvat niistä käytännön toimista, joiden avulla organisaatio pyrkii varmistamaan vaatimustenmukaisen ja vastuullisen toiminnan.

Compliance-ohjelman kivijalkana toimivat yleensä yrityksen eettiset periaatteet (Code of Conduct). Ne ovat johdon julkilausuma siitä, millaista toimintaa organisaatio odottaa työntekijöiltään, johdoltaan ja usein myös liikekumppaneiltaan.

Eettiset periaatteet kokoavat yhteen ne arvot, toimintatavat ja odotukset, joiden avulla organisaatio pyrkii toimimaan vastuullisesti ja säilyttämään sidosryhmiensä luottamuksen. Ne voivat käsitellä esimerkiksi yhteistyötä kollegoiden ja liikekumppaneiden kanssa, ihmisoikeuksia, ympäristövastuuta, eturistiriitoja, tietosuojaa, yhtiön varojen käyttöä tai muita liiketoiminnan kannalta keskeisiä teemoja.

Tärkeä osa eettisiä periaatteita on myös ohjeistus siitä, miten toimia tilanteessa, jossa havaitaan tai epäillään eettisten periaatteiden vastaista toimintaa. Hyvin toimiva compliance-ohjelma auttaa varmistamaan, että mahdolliset väärinkäytökset voidaan tuoda esille ja että ne tutkitaan asianmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.

Compliance-toiminnan keskiössä omien riskien ymmärtäminen

Compliance-ohjelman painopisteet määrittyvät yleensä organisaation riskien perusteella. Keskeisiä kysymyksiä ovat:

• Mitkä ovat organisaatiomme merkittävimmät compliance-riskit?
• Missä asioissa voisimme epäonnistua?
• Mitä seurauksia siitä voisi aiheutua?

Aiemmin compliance-riskit yhdistettiin ennen kaikkea sakkoihin, oikeudenkäynteihin ja muihin juridisiin seuraamuksiin. Nämä ovat edelleen tärkeitä näkökulmia, mutta niiden rinnalle on noussut uusia riskiluokkia.

Nykyään organisaatiot tarkastelevat yhä enemmän myös maineeseen, yrityskulttuuriin, vastuullisuuteen, henkilöstön sitoutumiseen sekä sidosryhmien luottamukseen liittyviä riskejä. Monissa tilanteissa juuri nämä seuraukset voivat osoittautua liiketoiminnan kannalta kaikkein merkittävimmiksi.

Compliance-riskien ymmärtäminen edellyttääkin laajempaa kysymystä kuin pelkkä ”rikommeko lakia?”. Yhtä tärkeää on pohtia, toimimmeko tavalla, joka vastaa omia arvojamme, julkisia sitoumuksiamme ja sidosryhmiemme odotuksia.

Compliance-ohjelman tehtävänä on tukea parempaa päätöksentekoa

Toimivaa compliance-ohjelmaa ei voida kopioida valmiista mallista. Sen tulee perustua organisaation omiin arvoihin, toimintaympäristöön ja merkittävimpiin riskeihin.

Compliance-ohjelmien sisältö vaihtelee organisaatioittain, mutta tyypillisiä osa-alueita ovat esimerkiksi:

• lahjonnan ja korruption ehkäiseminen
• kilpailuoikeuden noudattaminen
• tietosuoja
• ihmisoikeudet
• työpaikkahäirinnän ja syrjinnän ehkäiseminen
• työterveys ja työturvallisuus
• eturistiriitojen hallinta
• väärinkäytösten ehkäiseminen ja tutkinta

Yhä useammat organisaatiot panostavat myös ilmoituskanaviin, joiden kautta työntekijät ja muut sidosryhmät voivat tuoda esiin havaitsemiaan huolia tai väärinkäytösepäilyjä. Pelkkä ilmoituskanavan olemassaolo ei kuitenkaan riitä. Yhtä tärkeää on varmistaa, että ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja että ihmiset luottavat järjestelmään.

Parhaimmillaan compliance-ohjelma ei ainoastaan ehkäise väärinkäytöksiä. Se auttaa ihmisiä tekemään parempia päätöksiä tilanteissa, joissa oikea toimintatapa ei ole itsestään selvä.

Menestyneen compliance-ohjelman salaisuus on edelleen sen jalkauttaminen osaksi organisaation arkea. Ylimmän johdon tuki on välttämätöntä, mutta yksin riittämätöntä. Tarvitaan myös esihenkilöiden sitoutumista, avointa keskustelua ja esimerkillä johtamista.

Compliance ei ole irrallinen toiminto tai yksittäisen henkilön vastuulla oleva tehtävä. Se näkyy lopulta siinä, miten ihmiset tekevät päätöksiä ja toimivat silloin, kun kukaan ei ole katsomassa.

Lue lisää tutustumalla kirjastani Compliance – Eettinen ja vastuullinen liiketoiminta. (ulkoinen linkki)