Nainen, joka halusi olla uusi Steve Jobs

Nainen, joka halusi olla uusi Steve Jobs

Teksti pohjautuu Niina Ratsulan teokseen ”Oikein toimimisen kulttuuri

Elizabeth Holmes oli vain 19-vuotias perustaessaan terveydenhuoltoon erikoistuneen teknologiayhtiö Theranoksen vuonna 2004. Theranos oli todellinen tulevaisuuden lupaus, jonka tarkoitus oli mullistaa verikokeet. Sen verinäyteteknologiassa käänteentekevää oli, että siinä tarvittiin vain sadas- tai tuhannesosa siitä verimäärästä, joka tavallisesti tarvittiin verikokeita varten. Uuden testausmenetelmän käyttökustannukset olivat huomattavasti matalammat kuin perinteisten menetelmien.

Sijoittajat ja media ylistivät Theranosia läpimurroksi verentestausmarkkinoilla. Tämän fantastisen uuden teknologian avulla olisi mahdollista pelastaa ihmishenkiä. Ihmiset voisivat käydä helposti ja kustannustehokkaasti ottamassa säännöllisiä verikokeita, joiden avulla vakavatkin sairaudet löydettäisiin yhä aikaisemmin.

Theranos kasvoi kymmenessä vuodessa pienestä start upista parhaimmillaan yhdeksän miljardin dollarin arvoiseksi yritykseksi. Elizabeth Holmes paistatteli maailman kovimmissa bisneslehdissä ja johtajaluokituksissa. Vuonna 2015 Forbes nimesi hänet Yhdysvaltain nuorimmaksi self-made-naismiljonääriksi.

Vain vuosi myöhemmin tilanne oli hyvin erilainen: Holmesin omaisuutensa arvo arvioitiin nollaksi, ja hän pääsi ”Maailman epäonnistuneimmat johtaja” -listalle. Kävi ilmi, että Theranoksen tarina perustui suurimmaksi osaksi pelkkään valheeseen.

Kaunis tarina…

Theranoksen perustaja ja toimitusjohtaja Elizabeth Holmes syntyi Washington D.C:ssä. Hänen perheellään oli laajat kontaktit liike-elämään ja politiikkaan. Elizabethin isä oli toiminut Enronilla johtotehtävissä, ja hänen äitinsä työskenteli kongressin komiteassa. Vuonna 2003 Elizabeth jätti opintonsa Stanfordissa kesken perustaakseen Theranoksen. Yhtiön missiona oli tehdä terveydenhuollosta demokraattisempaa. Holmesin oma neulakammo motivoi häntä kehittämään verikokeita, joihin tarvittiin vain pieni tippa verta sormenpäästä.

Steve Jobs oli Holmesin esikuva. Pakonomainen tarve jäljitellä Jobsia näkyi esimerkiksi Holmesin vaatevalinnoissa ja johtamistyylissä. Holmes käytti mustia poolopaitoja ja kutsui Theranoksen tuotetta lempinimellä ”4S”. Holmes rekrytoi Jobsin entisen kakkosmiehen Avie Tevanianin Theranoksen hallituksen jäseneksi. On myös kerrottu, että Holmes tahallisesti madalsi äänensä.

Holmesin julkisissa puheissa toistui tarina hänen rakkaasta sedästään. Sedällä diagnosoitiin ihosyöpä, joka muuttui nopeasti aivokasvaimeksi. Kasvain vei hänet aivan liian aikaisin pois rakkaidensa luota. Theranosin verikoeteknologian avulla ”yhä harvemman tarvitsisi sanoa hyvästit liian aikaisin”.

Theranosilla oli siis kaunis tarina ja missio. Ja sen uskoivat sijoittajat, hallitus ja asiakkaat.

… muuttui rumaksi valheeksi

Lokakuussa 2015 alkoivat epäilykset. Wall Street Journalin toimittaja John Carreyrou kyseenalaisti Theranoksen teknologian luotettavuuden. Hän oli saanut vihjeen Theranoksen entiseltä työntekijältä Tyler Shultzilta. Carreyrou raportoi, ettei Theranos käyttänyt patentoituja Edison-laitteitaan verikokeiden tekemiseen, kuten se väitti. Yhtiöllä oli käytössään pelkästään perinteisiä kojeita. Carreyrou väitti, että Theranoksen Edison-laitteet eivät välttämättä antaisikaan verikokeista tarkkoja tuloksia. Väite johti valtaviin juridisiin ja kaupallisiin vaatimuksiin. Korvauksia ja selvityksiä vaativat muun muassa lääkealan ja liittovaltion viranomaiset, hurjistuneet sijoittajat, SEC, osavaltion päälakimies ja Theranoksen teknologiaa käyttäneet potilaat.

Holmes vastasi syytöksiin CNBC:n haastattelussa seuraavasti: ”Näin käy, kun yrität muuttaa asioita. Ensin sinua pidetään hulluna, sitten sinua vastaan taistellaan ja lopulta muutat maailmaa.”

Elizabeth Holmes tuntui uskovan itse tarinaansa loppuun saakka, kunnes lopulta syksyllä 2018 yhtiö joutui sulkemaan ovensa. Nyt Holmes ja hänen rikoskumppaninsa, yrityksen operatiivinen johtaja Ramesh Sunny” Balwani ovat mittavien rikossyytteiden kourissa.

Holmes halusi omien sanojensa mukaan tehdä asioita, joita ihminen ei aikaisemmin ollut tehnyt. Hän halusi olla uusi Steve Jobs. Hän ei siis perustanut yhtiötään nähdäkseen sen ja oman tulevaisuutensa tuhoutuvan.

John Carreyrou julisti Theranoksen tapauksen ”yhdeksi eeppisimmistä hyvän hallinnon epäonnistumisista amerikkalaisen kapitalismin historiassa”. Moni uskoo, että Silicon Valleyn joltisenkin epäilyttävä kulttuuri johti vilpillisen liiketoiminnan syntyyn. Ideologiat ”win at all cost” ja ”fake it until you make it” olivat auttaneet monia yrittäjiä Valleyssä menestymään, mutta Theranoksen tapaus on surullinen muistutus siitä, ettei näitä samoja mantroja ei tule soveltaa varsinkaan lääketeollisuudessa, jossa kyse on ihmishengistä.

Mitä Elizabeth Holmes meille opetti?

1) Älä kerää ympärillesi nyökyttelijöitä vaan kyseenalaistajia

Vuonna 2006 Holmes houkutteli Steve Jobsin entisen kakkosmiehen Avie Tevanianin yhtiön hallitukseen. Tevianian oli aluksi hyvin vaikuttunut Holmesista. Muutaman kuukauden hallitustyöskentelyn jälkeen hän alkoi kuitenkin jo nähdä merkkejä siitä, että kaikki ei ollut kunnossa. Tevianian alkoi pian esittämään Holmesille tiukkoja kysymyksiä tuotteista ja yhtiön suunnasta. Holmes ei liiemmin arvostanut kyseenalaistavaa hallituksen jäsentä. Holmes ryhtyi välttelemään Tevianiania ja lopulta laittoi toisen hallituksen jäsenen Donald Lucas Sr.:n pyytämään Tevianiania eroamaan, minkä Tevianian myös teki.

Tevianin kommentoi tilannetta seuraavasti: ”En ollut missään aikaisemmin nähnyt niin montaa asiaa menevän pieleen systemaattisesti. En olisi koskaan voinut odottaa kenenkään käyttäytyvän kuten Holmes käyttäytyi toimitusjohtajana. Ja uskokaa minua, olen tehnyt töitä Steve Jobsille. Olen nähnyt hulluja asioita. Mutta Elizabeth vei asiat aivan uudelle tasolle.”

45-vuotias Tevianian oli poikkeuksellisen nuori liittyessään Theranoksen hallitukseen. Ja samalla poikkeuksellisen utelias. Tevianian liittyessä hallitukseen jäsenten keski-ikä oli 80 vuotta, ja se koostui pitkälti eläköityneistä poliitikoista. Hallituksessa ei ollut ainuttakaan henkilöä, jolla olisi ollut ajantasaista liiketoimintaosaamista – puhumattakaan talouden, hyvän hallinnon tai liiketoimintaetiikan osaamisesta.

Yksi hallituksen jäsen oli vuonna 1920 syntynyt George Shultz, joka oli aiemmin johtanut Yhdysvaltain työministeriötä, ulkoministeriötä ja valtiovarainministeriötä sekä OMB:tä (Office of Management and Budget – liittovaltion virastojen toimintaa ja liittovaltion budjettia hallinnoiva toimielin). Shultz uskoi Theranokseen niin, että suositteli pojanpojalleenkin työskentelemistä yrityksessä.

2) Keskitetty päätöksenteko johtaa diktatuuriin

Toisin kuin tyypillisessä Silicon Valleyn yrityksessä, jossa arvostetaan päätöksentekovastuun jakamista ja joustavia prosesseja, Theranoksessa toimittiin enemmänkin kuin armeijassa. Jokainen, rivityöntekijästä osastojen johtajiin, raportoi Holmesille itselleen. Voitaisiin toki väittää, että tällaisessa toimintamallissa on etuja: päätökset voidaan tehdä nopeasti, mikä säästää aikaa ja resursseja. Tässä toimintamallissa on kuitenkin ilmiselvä ongelma: sen haavoittuvuus – koko yhtiön kohtalo riippuu yhdestä ainoasta henkilöstä.

Tällöin vastuussa oleva henkilö ei myöskään ole tilivelvollinen kenellekään, mikä voi helposti johtaa vilpilliseen toimintaan. Theranoksen tapauksessa Holmesin diktaattorimainen päätösvalta tarkoitti, että hänen oli käytännössä mahdollista itse tehdä päätös valehdella yhtiön laitteista ja teknologiasta. Valehtelemista helpotti se, että yhtiön keulahahmona hän pystyi itse säätelemään yhtiön virallisia viestejä.

Holmesilla oli suhteellisen vapaa mandaatti toimia. Siispä riskisijoittajille pidettiin valedemoja, toisten yhtiöiden laitteiden koetuloksia väitettiin Theranoksen laitteilla tehdyiksi, vääriä tuloksia väitettiin oikeiksi – ja lista jatkuu. Mitään edellä mainitusta ei olisi tapahtunut, mikäli yhtiössä olisi ollut hajautetumpi valtarakenne ja enemmän kontrollia ja valvontaa.

3) Liian kova sisäinen kilpailu karkottaa talentit

Holmes palkkasi yhtiöönsä kaksi insinööritiimiä ja laittoi tiimit kilpailemaan keskenään parhaan ratkaisun kehittämisestä Theranoksen verikoelaitteeseen. Kieltämättä terve kilpailu kyllä motivoi työntekijöitä työskentelemään kovemmin, mutta kun kilpailu muuttuu liian vihamieliseksi, työntekijät stressaantuvat ja lakkaavat välittämästä. Theranoksen tapauksessa moni työntekijöistä joko irtisanoutui tai erotettiin, mikä karsi yhtiöstä pois paljon lahjakkaita osaajia.

4) Kunnianhimo ei saa mennä työntekijöiden hyvinvoinnin edelle

Theranoksella oli kunnianhimoinen tavoite: valmistaa laite, jolla voisi tehdä 70 verikoetta vain 25–30 mikrolitran suuruisella verinäytteellä.

On totta, että vaativien tavoitteiden asettaminen voi joskus johtaa uskomattomiin tuloksiin. Ylimitoitettujen tavoitteiden vaarana on kuitenkin moraalin heikkeneminen tai työntekijöiden loppuun palaminen. Jälkimmäinen tapahtui Theranoksessa. Työntekijät pakotettiin ylitöihin joka päivä, ja heidän oli tultava työpaikalle joskus jopa viikonloppuisin. Tämä johti useiden huippuinsinöörien irtisanoutumisiin.

5) Pelolla johtaminen ei sitouta yhteiseen visioon

”Minilab (Theranoksen laitteen nimi) on tärkein asia, mitä ihmiskunta on koskaan rakentanut. Jos et usko, että asia on näin, sinun kannattaa lähteä nyt”, Holmes julisti puheessaan Theranoksen työntekijöille.

Moinen julistus voisi saada työntekijät sitoutumaan työhönsä vielä voimakkaammin. Todellisuudessa se työnsi etäälle ne työntekijät, joilla oli relevantteja, mutta eriäviä näkemyksiä. He pysyivät hiljaa työpaikan menetyksen pelosta. Ne, jotka ilmaisivat vastustuksensa, todella saivat potkut. Theranos toimi Holmesin järkkymättömän vision mukaisesti loppuun asti.

Totuuden kaivaminen vaatii rohkeita yksilöitä

Tyler Shultz, George Shultzin poika, aloitti Theranoksessa harjoittelijana vuonna 2013. Varoituskellot alkoivat soida välittömästi. Ensimmäisenä työpäivänään Shultz näki, kun Holmes joutui kovaääniseen yhteenottoon yhden johtajan kanssa. Johtaja sai sittemmin potkut. Samana päivänä Shultz kuuli työkavereidensa skeptisestä suhtautumisesta yhtiön verikoeteknologiaa kohtaan. Hän todisti myös itse, että yhtiön verikoelaitteiden kapasiteetti sairauksien diagnosoinnissa ei vastannut mainostettua.

Shultz koki tarpeelliseksi tuoda esille havaitsemiaan epäkohtia ja oli optimistinen sen suhteen, että johto käsittelisi hänen huolenaiheensa. Hän tapasi Holmesin, joka kuunteli ja välitti huolenaiheet ”oikealle kädelleen” Sunny Balwanille. Shultz sai Balwanilta kuitenkin kiitokseksi kovia nuhteluita – Balwani kutsui häntä ylimieliseksi ja tietämättömäksi ja teki myös selväksi, että jos Tylerin sukunimi ei olisi Shultz, hänet olisi jo erotettu.

Theranoksen kulttuuri ei sopinut kriittisille toisinajattelijoille. ”Tiedän vain muutaman tapauksen, joissa joku todella kertoi epäilyksiään Elizabethille tai Sunnylle. Nämä henkilöt erotettiin suurin piirtein siltä seisomalta”, sanoo Shultz ja jatkaa: ”Kenelläkään ei ollut halua ottaa asioita puheeksi. Pelon kulttuuri vaikutti heihin pitkään.”

Shultz irtisanoutui tuon huhtikuussa 2014 tapahtuneen Balwanin kanssa käydyn ajatustenvaihdon jälkeen. Hän suostui ryhtymään luottamukselliseksi lähteeksi alkuvuodesta 2015 ja auttoi Wall Street Journalin toimittaja Carreyrouta kasaamaan jutun Theranoksesta. Pian Holmes päätteli, että Shultzista oli tullut vinkkimies. Hän kertoi asiasta miehen isoisälle George Shultzille, joka sitten soitti Tylerille. Tyler kielsi puhuneensa lehdistölle. Theranoksen lakimiehet yrittivät taivutella Tylerin allekirjoittamaan salassapitosopimuksen ja valaehtoisen todistuksen siitä, että hän ei ollut puhunut lehdistölle. Tyler konsultoi isoisänsä lakimiestä, joka sittemmin järjesti hänelle tapaamisen toisen juridisen tiimin kanssa. Tylerin asianajokulut nousivat yli 400 000 dollariin. Tylerin vanhemmat varoittivat poikaansa jo siitä, että joutuisivat mahdollisesti myymään kotinsa maksaakseen lakikulut.

”Jotenkin niinä hetkinä halusin vielä päättäväisemmin jatkaa, mutta joka aamu herätessäni, en olisi halunnut enää jatkaa.”, Tyler Shultz kuvaili myöhemmin puheessaan kauppakorkeakoululla. ”Voin vain kuvitella, miten paljon pahempi tilanne jollakulla sellaisella on, jolla ei ole 400 000 dollaria kulutettavaksi. Systeemi on aika rikki, mutta lopulta totuus sentään merkitsee jotain. Siinä vain kestää jonkin aikaa”, Shultz sanoo.

Shultz on nyt Flux Biosceinces -nimisen startupin toimitusjohtaja ja yksi sen perustajista. Yhtiö kehittää hoitopaikkakohtaisia testauslaitteistoja verinäytteiden ottamiseen. Liikeidea on hyvin samankaltainen kuin Theranoksella. Vuonna 2016 Shultz mainittiin Forbesin listalla ”Terveysalan 30 alle 30-vuotiasta”.

”Mitä tulee Theranoksesta opittuihin läksyihin, sanoisin, että läpinäkyvyys on varmaankin tärkein asia”, sanoi Shultz. ”Jos teknologiassa on jokin ongelma [uudessa yhtiössäni], haluaisin, että kuka tahansa työntekijöistäni tulisi kertomaan minulle asiasta välittömästi ja epäröimättä – Theranoksessa ei toimittu näin. Tärkein asia on olla tietoinen ongelmista.”

Ota yhteyttä

Code of Conduct Company.

Mannerheiminaukio 1 A,
Helsinki, Finland

info@codeofconduct.fi
tel. +358 50 486 9821

Y-tunnus: 2369201-1

Verkkolaskuosoite: 003723692011
Operaattori: Maventa (003721291126)

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia