Monimuotoisuus on muutakin kuin sukupuolikiintiöitä

Tiimin monimuotoisuus on paljon tutkittu ja keskustelua herättävä aihe – miksi se tuntuu välillä niin vaikealta? 

Kouluissa ei välttämättä opetella olemisen tasolla ollenkaan tunneälytaitoja. Ne ovat kuitenkin suoraan yhteydessä tiimin toiminnan onnistumiseen. Työelämässä pitäisi yhtäkkiä jotenkin osata, ymmärtää ja toimia oikein erilaisissa tilanteissa, erilaisten ihmisten keskuudessa.

En ihmettele yhtään, jos tuntuu helpottavalta paeta jotakin vaikeaa tilannetta rutiininomaisiin työtehtäviin tai tuntea mielipahaa siitä, ettei sinua ymmärretä tai ideoitasi pidetään käyttökelvottomina. Tuntuu siltä, että sinua ei kuunnella. Sinua kyllä varmasti kuullaan, mutta voi olla, että ajattelet eri tavoin, jolloin argumentoinnit alkavat kuulostaa selittelyltä. Sinun todellakin pitää osata kertoa asiasi selkeästi. Voi myös olla että muut, joille jää kuuntelijan rooli ovat tottuneet työelämässä tehokkuuteen eikä aikaa ole aidosti kuunnella ja ymmärtää – ei ole aikaa astua toisen saappaisiin. Ketä tästä syyttää? Ei ketään.  

Monimuotoisuus on paljon muutakin ikä, koulutus ja sukupuolikiintiöt

Monimuotoisuudessa on paljon hyvää. Sen tunnistaa esimerkiksi siitä, että työn lopputulokseksi syntyy jotakin sellaista, mikä ylittää kaikkien kuvitelmat. Huomaat tarvitsevasi tiimiä, jossa ajatellaan päinvastaisella tavalla ja lopputulos johtaa siihen että oletkin mukana jossakin itseäsi isommassa. Muumipapan sanoin: “kaikki on mahdollista ellei kellään ole sitä mitään vastaan.”  Erilaisuus on paljon muutakin kuin oma tausta tai koulutustaso – puhumattakaan iästä tai sukupuolesta. Se on myös ajattelun erilaisuutta. Vapaa-ajallasi olet varmasti käynyt rikastuttavia keskusteluja ystäviesi kanssa asioista, jolloin olette huomanneet ajattelevanne eri tavalla mutta siitä huolimatta päättäneet ymmärtää toistenne näkökulmia. Todennäköisesti kunnioitat sekä välität ystävästäsi. Tämä kunnioitus ja välittäminen on taito, jonka voi siirtää työelämään ja siellä oleviin ihmisiin. 

Pääsemme pidemmälle yhdessä, mikäli olemme valmiita kohtelemaan toisiamme oikein.  

Mitä voimme tehdä monimuotoisuuden toteutumisen eteen?

Miten pystymme huolehtimaan monimuotoisuudesta? Se tapahtuu nimenomaan vuorovaikutuksessa. Otetaan esimerkiksi kotisairaanhoitajat. Kuvitellaan kaksi kotisairaanhoitajaa, jotka molemmat haluavat potilaansa parasta. Toinen kokee asian niin, että on tarkat ajat jolloin lääke otetaan, annetaan pistokset ja muut, sillä rutiinit tuovat turvaa ja potilas hoidetaan joka kerta aidosti hyvin. Kun taas tämä toinen hoitaja saattaa mennä potilaan kanssa päiväkävelylle hienon sään sattuessa tai spontaanisti käydä vaikka torilla. Kummatkin haluavat potilaalle hyvää, mutta he tekevät sen eri tavalla. Tämän esimerkin ensimmäinen sairaanhoitaja saattaa nähdä kollegansa huithapelina eikä tee työtään tunnollisesti. Tämä toinen taas näkee toisen kaavoihin kangistuneena eikä ollenkaan ajattele potilaan parasta siinä, että voisi olla hienoa mennä ulos auringon paisteeseen. Miksi heittää ympäristön tuomat mahdollisuudet hukkaan?  

Nämä kaksi saattavat olla juuri ne, jotka ovat nupit vastakkain. Ne, joiden tulisi nähdä asia toisen näkökulmasta. Olisi hyvä luottaa siihen, että molemmat haluavat potilaalle parasta mutta tekevät sen eri tavoin. Tunnistatko sinä työpaikaltasi nämä kaksi sairaanhoitajaa?  

-Salla

Haluatko oppia lisää ja ymmärtää paremmin monimuotoisuutta?