Hyvä johtaminen ja hyvä sisäinen valvonta kulkevat käsi kädessä
Toimiva sisäinen valvonta auttaa organisaatiota saavuttamaan päämääränsä ja tuo johdolle varmuutta siitä, että organisaatiossa tehdään oikeita asioita lakien, säännösten ja organisaation toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Sisäinen valvonta on parhaimmillaan johdon konkreettinen työkalu organisaation johtamiseen. Hyvä johtaminen ja hyvä sisäinen valvonta kulkevat siis käsi kädessä. Ihannetilassa organisaatio luo itselleen kokonaiskuvan siitä, miten sisäinen valvonta voidaan järjestää niin, että se lainsäädännön noudattamisen lisäksi myös tukee yrityksen liiketoimintaprosesseja. Avaimena on tietysti se, että valvonta on rakennettu osaksi normaaleja liiketoiminnan prosesseja, jolloin työntekijät eivät koe valvontaa ”erillisten pakollisten velvoitteiden suorittamiseksi”. Sisäisellä valvonnalla on myös suora linkki riskienhallintaan. Yksinkertaistettuna sisäisen valvonnan avulla pyritään hallitsemaan niitä riskejä, jotka uhkaavat tavoitteiden saavuttamista.
Vaikka sisäiselle valvonnalle on olemassa yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä, kuten kansainvälisesti tunnettu COSO malli, on sen konkretisointi organisaatiossa käytännön tasolle usein haastavaa. Valvonta liitetään yleensä negatiiviseen assosiaatioon ”kyttäämisestä” ja se usein myös sekoitetaan sisäisen tarkastuksen käsitteen kanssa. Onkin tärkeää, että sisäisestä valvonnasta osataan puhua organisaatiossa oikealla kielellä. Itse en esimerkiksi koe ”sisäinen valvonta” termien käyttöä lainkaan pakollisena valvonnan tarpeista viestimisessä. Voidaan puhua ohjauksesta, seurannasta, arvioinnista ja tietysti hyvästä johtamisesta. Siitähän loppujen lopuksi valvonnasta on kyse – ja esimiehet ovat tässä tärkeässä roolissa. Myös erilaisten osallistavien menetelmien käyttö lisää positiivista suhtautumista sisäiseen valvontaan. Esimerkiksi riskiarviointia voidaan toteuttaa workshop-menetelmän muodossa. Tällöin organisaatio saa itse olla mukana määrittelemässä, miten asioita sisäisen valvonnan avulla johdetaan.
Sisäisen valvonnan lähtökohtana on ylimmän johdon antama viesti hyvän ohjauskulttuurin tärkeydestä (tone from the top) ja tämän viestin vieminen sanoista tekoihin. Viime vuonna uudistunut COSO korostaa myös keskijohdon vastuuta sisäisessä valvonnassa. Viime kädessä on tärkeää, että jokainen organisaation jäsen itse pohtii mitä hyvä sisäinen valvonta omalla kohdallaan tarkoittaa. Miten minä voin johtaa asioita niin, että se auttaa organisaatiotamme pääsemään tavoitteisiinsa ja hallitsemaan niitä uhkaavia riskejä? Nämä tavoitteet kattavat kaikki strategisten, operatiivisten, tiimien ja yksilöiden tavoitteet.
Lue lisää Niina Ratsulan kirjasta Yrityksen sisäinen valvonta.
