Eettinen stressi heikentää hyvinvointia

Eettinen stressi heikentää hyvinvointia

Oletko sinä kokenut työssäsi eettistä stressiä? Eettisellä stressillä tarkoitetaan kuormitusta, joka syntyy, kun syystä tai toisesta emme pysty toimimaan eettisesti kestävällä tavalla tai arvojemme mukaisesti. Erityisesti tilanteet, joissa koemme, ettemme pysty toimimaan oikein vaikka tiedämme miten tulisi toimia, voivat aiheuttaa voimakastakin stressiä. Myös tilanteet, joissa emme tiedä tai ole varmoja kuinka meidän tulisi toimia, voivat olla hyvin kuormittavia. 

Eettisen stressin muodostumisen taustalla voi olla esimerkiksi resurssipula, eettisesti kestämätön kulttuuri ja johtaminen – tai ihan vain kiire. Eettistä stressiä voi esiintyä alalla kuin alalla, joskin se on yleisempää silloin, kun työhön liittyy keskeisesti esimerkiksi ihmisten kohtaamista ja erilaisille eettisille haasteille altistumista. Eettisestä stressistä puhutaan usein erityisesti sosiaali- ja terveysalan yhteydessä. Näillä aloilla eettinen päätöksenteko ja kuormitus korostuu ihan jo siksi, että ollaan tekemisissä ihmisten ja heidän terveytensä ja hyvinvointinsa kanssa. Kun tähän lisätään myös hyvin rajalliset resurssit ja kiire, on työntekijöiden kokema eettinen kuormitus lähes taattu. Vaikka eettinen stressi korostuu erityisesti aloilla, joissa ollaan läheisesti ihmisten kanssa tekemisissä ja eettisten dilemmojen kirjo voi olla valtava, sitä esiintyy jossain muodossa ihan kaikilla aloilla. Kuka tahansa organisaatiossa saattaakin kokea eettistä stressiä. 

Miten eettinen stressi vaikuttaa hyvinvointiin? 

Eettinen stressi altistaa minkä tahansa muun stressin tavoin uupumukselle ja muille sairauksille – sen onkin havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi työuupumukseen. Eettinen stressi voi olla erityisen kuormittavaa silloin, kun sen kokija on useiden risteävien kuormitusta tuottavien paineiden kohteena. Eettinen kuormitus on haitallista ensisijaisesti sen kokijalle, mutta saattaa välillisesti vaikuttaa negatiivisesti myös esimerkiksi työn jälkeen tai ihmisiin ympärillä.   

Työstä palautumisen tärkeys korostuu myös eettisestä kuormituksesta puhuttaessa. Kuormituksen purkamisen ei kuitenkaan tulisi missään nimessä olla vain työntekijän kontolla – työnantajalla on erityinen vastuu sekä tällaisen kuormituksen purkamisessa että eettistä stressiä aiheuttavien tilanteiden ehkäisemisessä ja eettisesti kestävien toimintatapojen kehittämisessä. 

Joissain määrin eettistä kuormitusta ilmenee aina, eikä sitä pääse täysin pakoon – usein kuormituksen kokemus voi syntyä jo siitä, että tunnistamme eettistä päätöksentekoa vaativan tilanteen, johon meidän tulisi reagoida omien arvojen ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen pohjalta. Pienissä määrin tällainen kuormitus onkin normaalia, mutta sen kasautuminen on usein myös henkilön hyvinvoinnille merkittävää. Sitä suuremmalla syyllä onkin tärkeää, että joutuisimme eettistä päätöksentekoa vaativissa tilanteissa kokemaan mahdollisimman vähän epävarmuutta. Eettistä päätöksentekoa vaativia tilanteita pitäisi pystyä ennakoimaan ja näin ennaltaehkäistä myös mahdollista kuormitusta sitä kautta. Miten eettistä stressiä sitten kannattaa käsitellä? 

Eettisen stressin taklaamiseen on monia keinoja 

Kuten sanottua, omasta henkilökohtaisesta palautumisesta on tärkeää pitää huolta. Myös itsereflektointi voi auttaa jäsentelemään ajatuksia ja hahmottamaan eettisen stressin juurisyitä. Minkälaisesta stressistä minun kohdallani on kyse? Millaiset asiat tuottavat minulle eettistä kuormitusta? Liittyykö stressi työtehtäviini, organisaation toimintatapoihin, asemaani työpaikalla vai muuhun elämääni? Oman reflektion lisäksi myös työpaikalla voidaan ehkäistä eettisen stressin syntymistä ja tukea henkilöstön hyvinvointia monin eri keinoin. Esimerkiksi johdon vastuulla on varmistaa eettistä toimintaa tukevien prosessien tila ja sitä tukevan kulttuurin vaaliminen. 

Eettistä kuormitusta luovat tilanteet herättävät aina epämukavuuden tunteita. Vaikenemisen kulttuuri on omiaan viljelemään epävarmuutta, joka taas osaltaan vauhdittaa stressin muodostumista. Avoimella keskustelulla eettisen stressin muodostumista voidaan ennaltaehkäistä ja purkaa – kun eettisiä huolenaiheita voidaan avoimesti nostaa pöydälle ja tällaisia tilanteita voidaan käsitellä kuuntelemisen ja keskustelemisen kautta koko työyhteisön voimin, epäselvyyksiä ja näin eettisen stressin syntymistä voidaan ehkäistä.  

Avointa keskustelukulttuuria voidaan luoda konkreettisilla, pienilläkin teoilla. Esimerkiksi me olemme ottaneet tänä keväänä tiimissämme käyttöön valitusvartin tiimipalaverien alkuun. Vartin tarkoituksena on ottaa joka tiimipalaverin alkuun hetki mielen päällä oleville asioille (olivat ne sitten työasioita tai eivät, me emme usko erilliseen työminään). Useinkaan mitään varsinaista valitettavaa ei ole, mutta jo se, että palaverin alkuun on varattu aikaa vaivaavien asioiden käsittelyyn tukee avointa keskustelukulttuuria ja sitä, että vaikeillekin keskusteluille on tilaa. 

Eettisten dilemmojen käsittely voi vaatia hienotunteisuutta, koska ne voivat olla usein hyvinkin henkilökohtaisia tilanteita. Myös anonyymit ilmoituskanavat ovat yksi keino eettisen stressin lievittämiseen ja ehkäisemiseen. Tällöin epäeettistä toimintaa havaittaessa ihmisillä on mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin matalalla kynnyksellä. Konfliktejakaan ei tule pelätä tai tunteita pullottaa – eettisesti latautuneet tilanteet ovat lähtökohtaisesti sellaisia, että ne herättävät laajan kirjon erilaisia tunteita. Tällaisissa tilanteissa onkin tärkeää tulla kuulluksi ja kokea, että näille tilanteille ja niiden muodostumisen juurisyiden käsittelylle otetaan organisaatiossa tarpeeksi aikaa. 

Kirjoittaja on Code of Conduct Companyn viestintä- ja kulttuuriasiantuntija, joka haaveilee työelämästä, jossa jokainen pystyisi toimimaan arvojensa mukaisesti.


Haluatko oppia lisää eettisen stressin ehkäisemisestä?

Code of Conduct Academyn eettisen stressin hallintaa käsittelevällä verkkokurssilla saat konkreettisia työkaluja eettisen stressin hallintaan ja eettisesti kestävän organisaatiokulttuurin rakentamiseen.

Ota yhteyttä

Code of Conduct Company.

Postiosoite: Tiilimäki 24 A 1,
00330 Helsinki, Finland

Käyntiosoite: Bulevardi 21 (sopimuksen mukaan)

info@codeofconduct.fi
tel. +358 50 486 9821

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia