Yritysvastuudirektiivin (CSDDD) vaikutukset koskettavat myös sinun organisaatiotasi
Yritysvastuudirektiivi (CSDDD) läpäisi vihdoin toukokuun lopussa viimeisen askeleen kohti direktiivin implementoimista. Direktiivin hyväksyntä oli pitkä ja kivinen tie ja lopulliseen versioon esimerkiksi soveltamisalaa supistettiin merkittävästi. Viime hetken muutoksista huolimatta yritysvastuudirektiivi on merkittävä askel kohti aidosti vastuullisempia yrityksiä ja kestävämpää työelämää koko EU-alueella.
Direktiivi edellyttää soveltamisalan piirissä olevilta yrityksiltä tekoja niin ihmisoikeuksien kuin ympäristönkin osalta. Yritysten tulee tuntea ja hallita (haitallisia) ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiaan ja -riskejään. Lisäksi yritysten tulee laatia niin sanottu ilmastonmuutostoimintasuunnitelma.
Seuraavaksi direktiiviä lähdetään viemään kansalliseen lainsäädäntöön ja se astuu voimaan asteittain vuodesta 2027 alkaen. Direktiivi koskee seuraavia yrityksiä, jotka toimivat EU-alueella:
- 2027 alkaen yritykset, joilla on +5000 työntekijää ja 1500M€ liikevaihto
- 2028 alkaen yritykset, joilla on +3000 työntekijää ja 900M€ liikevaihto
- 2029 alkaen yritykset, joilla on +1000 työntekijää ja 450M€ liikevaihto
Vaikka yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan kuuluu suoraan vain suurimmat yritykset, se vaikuttaa välillisesti myös pk-sektoriin. Kun isompien asiakkaiden ja kumppaneiden tulee pystyä tarkastelemaan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiaan läpi toimintaketjun, tarvitaan myös pienempiä kumppaneita mukaan tähän työhön. Vaikka yrityksesi ei siis suoraan kuuluisi direktiivin soveltamisalaan, hyvin todennäköisesti myös sinun organisaatiosi tulee pystyä kertomaan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksistaan vähintäänkin isommille kumppaneille tai asiakkaille, jotka kuuluvat direktiivin piiriin.
Ihmisoikeusvaikutusten hallinta käytännössä
Käytännössä haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia ja -riskejä hallitaan asianmukaisen huolellisuusprosessin eli HREDD-prosessin avulla (Human Rights and Environmental Due Diligence). Huolellisuusprosessin taustalla on OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Prosessi koostuu kuudesta askeleesta:
1. Sisällytä ja sitoudu
Yrityksiltä edellytetään ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sitoutumista sekä sitoumuksen ja huolellisuusprosessin ja sen toimenpiteiden sisällyttämistä yrityksen relevantteihin politiikkoihin, riskienhallinta- ja johtamisjärjestelmiin ja ohjeistuksiin. Yrityksen edellytetään avaavan huolellisuusprosessinsa esim. erillisessä ihmisoikeuspolitiikassa, jonka laatimiseen on osallistettu työntekijöitä.
2. Tunnista ja arvioi riskit ja vaikutukset
Yrityksen tulee tunnistaa ja arvioida toiminnalleen olennaiset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja -riskit säännöllisesti vähintään vuoden välein. Oleellista on myös tunnistaa ne ryhmät ja yhteisöt, joihin ihmisoikeusvaikutukset kohdistuvat. Huomioon ei tule ottaa ainoastaan todelliset ja toteutuneet vaikutukset, vaan myös mahdolliset tai todennäköiset vaikutukset. Riskejä ja (mahdollisia ja todellisia) vaikutuksia tuleekin tarkastella ja priorisoida niiden vakavuuden ja todennäköisyyden näkökulmasta.
3. Pysäytä, ehkäise ja lievitä
Yrityksen tulee pysäyttää, ehkäistä tai lievittää tunnistamiansa haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Toimenpiteisiin vaikuttaa mm. haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten vakavuus, laajuus ja yrityksen osallisuuden aste. Vaikutuksia arvioidaan osallisuuden kautta: omalla toiminnalla aiheutetut vaikutukset, yhteistyössä liikekumppaneiden kanssa aiheutetut vaikutukset sekä välilliset vaikutukset pidemmällä arvoketjussa (cause, contribute & directly linked).
Yrityksiltä odotetaan asianmukaisia korjaustoimenpiteitä vaikutusten lopettamiseksi tai minimoimiseksi silloin, kun se omalla toiminnallaan aiheuttaa tai on mukana aiheuttamassa haittavaikutuksia. Kun yritys on osallisena haittavaikutusten syntyyn esim. pidemmällä toimintaketjussa, sen odotetaan käyttävän vaikutusvaltaansa haittavaikutusten lopettamiseksi tai minimoimiseksi.
4. Seuraa
Yritysten edellytetään seuraavan huolellisuusprosessin ja siihen liittyvien toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
5. Tiedota
Yritysten edellytetään raportoivan huolellisuusprosessiin liittyvistä toimenpiteistä vuosittain ja julkaisevan vuosittaisen selvityksen verkkosivuillaan. Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten mukainen raportointi täyttää myös yritysvastuudirektiivin raportointivaatimukset.
6. Huolehdi korjaustoimenpiteistä
Korjaustoimenpiteillä pyritään palauttamaan ihmiset, yhteisöt tai ympäristö sellaiseen tilanteeseen (tai mahdollisimman lähelle sellaista tilannetta), jossa ne olivat ennen aiheutettuja haittavaikutuksia. Myös korjaustoimenpiteitä arvioidaan osallisuusasteen kautta. Oleellista on myös, että yrityksellä on käytössään tarvittavat valitusmekanismit oikeudenhaltijoiden kuulemiseen.
Ytimessä jaettu vastuu
Huolellisuusprosessin ytimessä on ajatus jaetusta vastuusta. Ei riitä, että yritykset hallitsevat ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä vain oman toimintansa näkökulmasta, vaan huomioon tulee ottaa myös mahdolliset tytäryhtiöt ja koko toimintaketju (chain of activities) aina raaka-ainetuotannosta ja valmistuksesta jakeluun, varastointiin ja kuljetukseen. Yritysten odotetaan tukevan myös pienempiä kumppaneitaan ja muita sidosryhmiään kasvaviin odotuksiin vastaamisessa.
Jaettu vastuu tarkoittaa myös sitä, että due diligencea tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Yritysten tulee kuulla sidosryhmiään (ja erityisesti oikeudenhaltijoita eli niitä ihmisiä ja ryhmiä, joiden oikeuksiin yritys vaikuttaa) jokaisessa huolellisuusprosessin vaiheessa.
Vaikutusten hallinta tuo uusia mahdollisuuksia
Vaikka huolellisuusprosessin tähtäimessä on nimenomaan haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten ja -riskien kartoittaminen ja hallitseminen, prosessi tarjoaa organisaatiolle tärkeää tietoa myös näihin liittyvistä mahdollisuuksista – huolellisuusprosessin myötä saadun tiedon avulla organisaatio voi kehittää toimintaansa ja luoda uutta (liiketoimintaa) tavalla, jolla on positiivinen vaikutus ihmisiin ja ympäristöön.
Yritysvastuudirektiivin myötä yritykset paneutuvat toden teolla toimintansa haitallisiin vaikutuksiin. Toivoa sopii, että tämän myötä katseet suuntautuvat myös kohti yritysten mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen ja ympäristöön positiivisella tavalla. Haitallisten vaikutusten hallinnasta kohti positiivisten vaikutusten lisäämistä!
Kaipaatko tukea ihmisoikeusvastuutyössä?
Autamme mielellämme!
Tuemme asiakkaitamme ihmisoikeusriskien hallintaan liittyvän huolellisuusvelvoitteen toteuttamisessa ja muissa sosiaalisen vastuullisuuden projekteissa.
