Ethics Talk Live: Ihmisoikeuksien toteutuminen yritysten arjessa

Ethics Talk Live: Ihmisoikeuksien toteutuminen yritysten arjessa

Miten ihmisoikeuskysymykset näkyvät arjessamme? Ihmisoikeusriskit saattavat tuntua melko kaukaisilta jokapäiväisessä arjessamme ja työpaikoillamme, mutta todellisuudessa globalisoituneessa maailmassa ihmisoikeuksien toteutuminen ja toteutumattomuus ovat välttämättä läsnä lähes kaikessa tekemisessämme. Esimerkiksi elektroniset laitteet, joilla tätäkin blogipostausta luet, sisältävät mineraaleja, joiden jalostamiseen saattaa hyvinkin liittyä useita ihmisoikeusriskejä tai -rikkomuksia. Ihmisoikeuskysymykset ovatkin oikeastaan kaikkialla ja ne koskevat meitä kaikkia, tosin hieman eri tavalla yksilöinä, yhteisöinä sekä yrityksinä.

Code of Conduct Companyn Niinan luotsaama Nordic Business Ethics Initiative järjestää viidesti vuodessa Ethics Talk Live -tapahtuman verkossa, jossa asiantuntijat keskustelevat tärkeistä eettisen liiketoiminnan teemoista. Tämän vuoden ensimmäisessä tapahtumassa käsiteltiin ihmisoikeuksien toteutumista ja toteutumisen edistämistä organisaatioissa käytännössä. Keskusteluun osallistui tapahtuman fasilitoijien Niina Ratsulan ja Anna Rombergin lisäksi mukana DLA Piperin osakas Salla Tuominen, Academy for Human Rights and Business’n toimitusjohtaja Parul Sharma, Vattenfallin vastuullisuusasiantuntija Annika Ramsköld sekä IKEAn ihmisoikeuksien ja sosiaalisen vastuun asiantuntija Greg Priest. Pääset katsomaan koko Ethics Talk Live -tallenteen (englanniksi) täältä.

Tapahtumassa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja ihmisoikeuksien nykytilasta yritysten liiketoiminnan kontekstissa, tänä keväänä odotettavissa olevista EU:n uudesta lainsäädännöstä koskien ihmisoikeuksien toteutumista yritysten toiminnoissa sekä esimerkkejä käytännön työstä ja organisaatioiden mahdollisuuksista edistää ihmisoikeuksia. Kiinnostavaa keskustelua käytiin myös siitä, kuinka ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnan ja edistämisen vastuun tulisi jakautua esimerkiksi yksityisen sektorin ja valtiohallintojen välillä.

Mitä ovat ihmisoikeudet?

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kaikille ihmisille kuuluvia perustavanlaatuisia oikeuksia ja vapauksia. Ihmisoikeuksien määritelmän kulmakivenä pidetään YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta vuodelta 1948. Julistuksessa määritellään kaikille ihmisille kuuluvaksi perustavanlaatuisia oikeuksia, kuten oikeus elämään ja vapauteen, vapaaseen liikkumiseen, opetukseen sekä tasavertaisuuteen lain edessä.

Parul Sharma toteaa tapahtuman aloituspuheenvuorossaan, että ihmisoikeusrikkomukset yritysten liiketoiminnassa ovat usein seurausta jonkinlaisesta muusta korruptoituneesta toiminnasta. Ihmisoikeudet bisneksessä on monimutkainen kokonaisuus, johon liittyy kysymyksiä niin vähemmistöjen oikeuksista, pakkotyöstä, naisten oikeuksista kuin oikeuksista elinkeinoon. Tästä huolimatta yritykset usein tarkastelevat vaikutuksiaan edelleen lähinnä lapsityövoiman näkökulmasta. Esimerkiksi moderni orjuus on kaikista nopeimmin kasvava ihmisoikeusongelma liiketoiminnan alueella, joka koskettaa virallisten arvioiden mukaan suoraan noin 50-60 miljoonaa ihmistä. Myös koronapandemialla on ollut hidastava vaikutuksensa ihmisoikeustyöhön yritysmaailmassa.

Ihmisoikeusriskien hallinta on erilaista, kuin yritysten muu riskinhallintatyö. Tämän työn fokuksessa ei ole yritykseen kohdistuvien negatiivisten vaikutuksien hallinta, vaan tarkoituksena on varmistaa, että yrityksen toiminnalla ei ole negatiivisia vaikutuksia ihmisiin ja ihmisten oikeuksiin. Tämä ero riskienhallinnan kohteesta on tärkeää ymmärtää, jotta ihmisoikeusriskien hallinnalla saadaan todellista vaikuttavuutta.

Kenelle vastuu kuuluu?

Kenelle vastuu ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamisesta ja edistämisestä sitten kuuluu? Tämäkin kysymys herätti mielenkiintoista keskustelua Ethics Talk Livessa – missä määrin valtio- ja EU-tasolla tulisi määrittää yhteisiä pelisääntöjä ja ottaa vastuuta ihmisoikeuksien suojelusta, ja missä määrin yritysten tulisi säädellä omaa toimintaansa varmistaakseen ja edistääkseen ihmisoikeuksien toteutumista? Keskustelijat peräänkuuluttivat lainsäädännön harmonisointia EU-tasolla, jotta esimerkiksi monikansallisissa yrityksissä pelisäännöt olisivat samat kaikille ja yhteistyö yli valtiorajojen helpottuu. Kun säännöt ovat kaikille samat, on yritystenkin helpompi mukautua niihin.

Toisaalta vaatimus yritysten vastuunottoon ihmisoikeuksien toteutumisessa on perusteltua. Ihmisoikeuksien tila on globaalilla tasolla erittäin huono – suurin osa maailman valtioista ei pysty takaamaan kansalaistensa ihmisoikeuksien toteutumista. Tämän vuoksi yritysten on tärkeää ottaa myös ihmisoikeuksien toteutuminen vahvemmin agendalleen liiketoiminnassaan. Yksi tulevan EU-lainsäädännön uudistamisen tavoitteista onkin kannustaa organisaatioita arvioimaan, pystyvätkö ne vastaamaan mahdollisiin ihmisoikeusriskeihin, joita niiden toiminta-alueilla ilmenee. Kun motivaatio eettisesti kestävälle toiminnalle lähtee organisaatioista itsestään, myös oikein toimimisen kulttuurin rakentaminen organisaatioiden sisällä on aidosti vaikuttavaa.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikkina aikoina kaikille, kaikkialla

Yksilöinä meidän on helppoa tuomita ihmisoikeusrikkomukset, joita tapahtuu ”jossain kaukana meistä”. Ihmisoikeusriskit voivat olla hankalampia tunnistaa silloin, kun tarkastelun alaisena onkin yhteisö tai organisaatio, jonka osana olemme. Ihmisoikeuksien polkeminen ei tietenkään ole organisaatioille tarkoituksenmukaista, mutta monimutkaisissa arvoketjuissa ja monikansallisissa toiminnoissa sitä voi esiintyä, tai sillä voi olla vaikutuksia koko organisaation toimintaan.

Kaikkien organisaatioiden olisikin tasaisin väliajoin hyvä pysähtyä pohtimaan, miten ihmisoikeuskysymykset koskettavat juuri meitä. Maailmassa, jossa (suur)yrityksillä on enemmän ja enemmän valtaa, on tärkeää toimia osana rintamaa, jossa ihmisoikeuksien kunnioittaminen on aidosti kaikkien toimintojen edellytyksenä. Vaikka erilaisissa organisaatioissa voi esiintyä niiden liiketoiminnasta, markkinasta ja arvoketjuista riippuen toisistaan eroavia ihmisoikeusriskejä, loppuviimein tavoitteemme näissä kysymyksissä on sama – ihmisoikeuksien toteutumisen edistäminen. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Tutustu Nordic Business Ethics Initiativeen ja seuraa NBE:a somessa.

Ota yhteyttä

Code of Conduct Company.

Postiosoite: Tiilimäki 24 A 1,
00330 Helsinki, Finland

Käyntiosoite: Bulevardi 21 (sopimuksen mukaan)

info@codeofconduct.fi
tel. +358 50 486 9821

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia