Suomalainen työelämä on tasa-arvoinen ja muita myyttejä monimuotoisuudesta

Suomalainen työelämä on tasa-arvoinen ja muita myyttejä monimuotoisuudesta

Suomi keikkuu muiden pohjoismaiden tapaan tilastojen kärjessä sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Pieni pohjolamme on valittu myös jo viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Sijoitusta perustellaan pohjoismaisella hyvinvointivaltiomallilla sekä globaalisti tarkasteltuna kansalaisten suhteellisen tasavertaisilla mahdollisuuksilla hyvään elämään. Tietysti tämä kaikki heijastelee myös työelämään – vai heijasteleeko?

Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu Suomessa sosiaalisesti globaalilla tasolla suhteellisen hyvin, mutta erityisesti työelämässä työtä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden eteen on tehtävänä. Esimerkiksi suomalaisten pörssiyritysten johtoryhmissä naisjohtajat ovat edelleen selkeä vähemmistö – jopa 73 % näiden yritysten johtajista on miehiä. Itseasiassa koronapandemian myötä sukupuolten välisen tasa-arvon tila työelämässä on huonontunut, vaikka pandemiaan asti kehityskulun suunta oli myönteinen.

Toisaalta pandemia on alleviivannut entisestään myös sitä, kuinka monimuotoisia työyhteisömme oikeastaan ovatkaan. Meillä on silti edelleen mitä ihmeellisempiä käsityksiä siitä, mitä monimuotoisuustyöllä todella saavutetaan sekä miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta – ja loppuviimein menestyviä yrityksiä – rakennetaan. Millaiset myytit hidastavat muutostyötä?

1. Kuka tahansa voi menestyä kovalla työllä

Kuten aiemmin mainittu esimerkki naisjohtajien vähyydestä osoittaa – ei välttämättä voi. Kova työ usein palkitaan, mutta on kiistatonta, että yksi suurimmista esteistä uralla etenemiseen on arkipäiväinen ja usein tiedostamaton syrjintä, jota tapahtuu suomalaisessa työelämässä koko ajan. Joskus syrjintä estää ihmisiä pääsemästä lainkaan mukaan työelämään: esimerkiksi lähes 67 % vammaisista työnhakijoista kertoo kokeneensa syrjintää työnhakutilanteissa. Diakin Työnimi-kampanja taas osoitti, kuinka pelkästään vierasperäinen nimi voi olla rekrytoinnin esteenä. Myös joka viides suomalainen kertoo kokeneensa ikäsyrjintää jossain uransa vaiheessa.

2. Monimuotoisuustyö koskettaa vain vähemmistöjä

Monimuotoisuus eli diversiteetti ei ole vain sukupuoli- ja ikäjakaumaa, vaan sen alle solahtaa iso kasa erilaisia identiteettiämme määritteleviä tekijöitä aina koulutustaustasta, uskonnosta, elämänkokemuksista, etnisyydestä, vammaisuudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta lähtien. Monimuotoisuus ja inkluusio koskettavat siis ihan kaikkia.

Inkluusiota edistävässä työyhteisössä ihmisten ainutlaatuisuus tunnistetaan ja sitä tuetaan. Kaikki voivat kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi sellaisina kuin ovat ja pystyvänsä vaikuttamaan työhön ja sen tekemisen tapoihin. Tämä toki tarkoittaa sitä, että erityisesti jollain tavalla marginalisoiduille tai erityisessä syrjintäriskissä oleville tehdään tilaa.

3. Monimuotoinen työyhteisö on automaattisesti inklusiivinen

Organisaation monimuotoisuus perustuu faktaan – millä tavalla ainutlaatuisia ja toisistaan eroavia ihmisiä organisaatiossamme on? Inkluusio perustuu toimintaan ja kokemuksellisuuteen – millaisia asioita organisaatiossamme tehdään, jotta eri tavoin ainutlaatuisten ihmistemme osaaminen ja näkökulmat saataisiin parhaiten valjastettua? Miten luomme kulttuuria, jossa kaikki voivat kokea tulevansa kohdatuksi omana itsenään? Diversiteettidatan esittelyllä ei vielä pitkälle pötkitä, mutta tästä ponnistavalla toiminnalla voidaan saada aikaan paljonkin.

4. Monimuotoisuus vain lisää konflikteja

Jos organisaatiossa vallitsee avoin keskustelukulttuuri sekä motivaatio oppimiseen, voidaan myös vaikeita keskusteluja käydä. Näiden keskustelujen kuuluukin olla epämukavia – monimuotoisuustyö ei ole missään nimessä helppoa, koska joudumme kasvotusten ennakkoluulojemme ja etuoikeuksiemme kanssa. Se on silti ehdottoman tarpeellista. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä hankalatkin asiat uskalletaan nostaa pöydälle suoraan, mutta kunnioittavasti. Tällaisessa ilmapiirissä on myös tilaa kompastella ja oppia kanssamatkustajilta matkan varrella.

5. Monimuotoisuustyö on ohimenevä muoti-ilmiö

Me olemme monimuotoisia. Asiakkaamme ovat monimuotoisia. Tulevaisuudessa olemme luultavasti vielä monimuotoisempia. Monimuotoisuustyössä on kyse siitä, miten voimme valjastaa ihmistemme ainutlaatuisuuden toimiaksemme tehokkaammin, tehdäksemme parempia päätöksiä, pitääksemme huolta työntekijöistä sekä kohdataksemme asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Jos tutkimusta on uskominen, monimuotoisuustyö on tullut organisaatioihin jäädäkseen ja sen merkitys tulevaisuudessa vain korostuu.

Vaikka monimuotoisuuden niin sanottu ”business case” on vaikuttava – työ inklusiivisemman työyhteisön eteen todella näkyy myös viivan alla – se on myös itsessään tärkeää. Tärkein monimuotoisuustyön tulos onkin se, että sitä edistämällä rakennamme yhdenvertaisempaa, inhimillisempää ja tasa-arvoisempaa työelämää, jossa me kaikki voimme kokea yhteenkuuluvuutta. Missä kohtaa teillä mennään tällä matkalla?

Kirjoittaja on Code of Conduct Companyn viestintä- ja kulttuuriasiantuntija, joka joutuu jatkuvasti kasvotusten ennakkoluulojensa ja etuoikeuksiensa kanssa.


Haluatko rakentaa inklusiivista työyhteisöä?

Kaipaatko apua monimuotoisuusmatkalle lähtemisessä? Haluatko oppia lisää aiheesta? Diversiteetistä inkluusioon -oppaastamme saat eväitä diversiteetti- ja inkluusiotyön aloittamiselle. Autamme organisaatiotasi monimuotoisuusmatkallanne myös koulutuksen, henkilöstötutkimuksen ja monimuotoisuusjohtamisen saralla – ota yhteyttä ja jutellaan lisää!

Ota yhteyttä

Code of Conduct Company.

Postiosoite: Tiilimäki 24 A 1,
00330 Helsinki, Finland

Käyntiosoite: Bulevardi 21 (sopimuksen mukaan)

info@codeofconduct.fi
tel. +358 50 486 9821

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia