Kestävyysraportointi (CSRD) tulee pakolliseksi yhä useammalle yritykselle

Kestävyysraportointi (CSRD) tulee pakolliseksi yhä useammalle yritykselle

Yritysten vastuullisuusraportointi on sääntelymurroksen keskellä. Olemme siirtymässä vapaamuotoisesta ja vapaaehtoisesta raportoinnista kohti lakisääteistä raportointia, joka koskettaa yhä pienempiä yrityksiä. Myös kestävyysraporttien varmentamisesta tulee pakollista.

Kestävyysraportointidirektiivi Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) velvoittaa yritykset raportoimaan vastuullisuudestaan ESG-otsikoiden (environment, social and governance) mukaan. Raportointidirektiivi on osa EU:n Vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka puitteissa EU haluaa allokoida pääomia kestäviin kohteisiin, jotta sen hiilineutraaliustavoitteet täyttyisivät. Jotta pääomamarkkinat ja sijoittajat voivat tehdä parempia valintoja, siihen tarvitaan tietoa – tähän tarpeeseen CSRD pyrkii vastaamaan yhdessä taksonomia-asetuksen kanssa.

Kestävyysraportointidirektiivin tarkoituksena on nostaa kestävyysdata yhtä tärkeään asemaan, kuin taloudellinen informaatio samalla, kun raportointia standardoidaan sekä raportoivaa joukkoa laajennetaan. Direktiivi viedään kansalliseen lainsäädäntöön, ja nykyisessä lakiesityksessä on muutoksia pääasiassa kirjanpito- ja tilintarkastuslakiin, mutta myös osakeyhtiö- ja rikoslakiin.

Kestävyysraportointi osaksi hallituksen toimintakertomusta

Eurooppalainen raportointistandardi (European sustainability reporting standard, ESRS) määrittelee yksityiskohtaiset vaatimukset raportoinnille ja se tulee voimaan 30.6.2023 delegoituna säädöksenä, joten sitä ei viedä erikseen lainsäädäntöön, vaan se on heti voimassa sellaisenaan. 

Direktiivi tulee voimaan 1.1.2024 portaittain:

1.1.2024 alkaen suurille yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille, eli yhteisöt, jotka ovat tähänkin asti olleet 2017 voimaan tulleen muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnin (NFI) piirissa

1.1.2025 alkaen muille suurille kirjanpitovelvollisille, joilla täyttyy vähintään kaksi kolmesta ehdosta:

  • taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa
  • liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa
  • henkilöstön määrä vähintään 250 henkilöä

1.1.2026 alkaen listatuille pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä vapaaehtoisena muille pk-yrityksille

1.1.2028 alkaen EU:n ulkopuolisille yrityksille, jotka käyvät kauppaa EU:ssa.

Isoin muutos aikaisemmin tehtyihin vastuullisuusraportteihin on se, että kestävyysraportointia tehdään osana toimintakertomusta, jonka hallitus allekirjoittaa. Osa tiedoista on myös julkaistava konekielisessä muodossa EU:n laajuisessa tietorekisterissä, jolloin tietojen laajamittainen käyttö helpottuu. 

Kaksoisolennaisuuden periaate keskiössä

Standardi itsessään ei ole keksinyt mitään uutta, vaan se kokoaa yhteen olemassa olevat raportointivelvoitteet EU-lainsäädännöstä, sekä globaaleista raportointistandardeista. Keskiössä on tunnistaa minkälaisia vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä yrityksellä on sen arvoketjun kautta ihmisiin ja ympäristöön.

Standardin keskiössä on kaksoisolennaisuuden periaate, jossa yrityksen aiheuttamien vaikutusten lisäksi yrityksen täytyy arvioida ympäristön ja yhteiskunnan aiheuttamia vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan ja arvonmuodostukseen. Vaikka direktiivi yhdistää nämä kaksi näkökulmaa ensimmäistä kertaa yhteen, periaatteet löytyvät GRI-raportoinnista ja sijoittajalähtöisistä SASB standardeista sekä TCFD:stä. Periaate pyrkii antamaan sidosryhmille kattavan kuvan siitä mikä voi vaikuttaa yrityksen arvonmuodostukseen.

Standardi määrittelee kaikille pakollisia osioita kestävän kehityksen hallinnoinnin ja strategian, sen implementoinnin ja tulosten arvioinnin mittareiden kautta, sekä raportoitavia ESG-spesifejä aiheita, jos ne todetaan olennaisiksi. Implementointiosuudessa keskitytään siihen mitä toimenpiteitä yritys tekee lisätäkseen positiivisia vaikutuksia, vähentääkseen negatiivisia vaikutuksia ja hallitakseen riskejä. Mittarit tarjoavat laadullisia ja numeerisia tunnuslukuja, joilla kehitystä voidaan luotettavasti seurata. ESRS täydentyy vielä myöhemmin toimialakohtaisilla ja pk-sektorille suunnatuilla standardeilla.

Miten liikkeelle kestävyysraportointiin valmistautumisessa?

Kestävyysraportointiin valmistautumisessa on hyvä ottaa huomioon, että pelkkä raportointi ei riitä. Vaiheita voidaan karkeasti sanoa olevan kolme:

  1. Tiedon keruu ja olennaisuuksien määritteleminen
  2. Raportointi
  3. Varmennus

Hyvä uutinen on se, että vaikka yritysten on raportoitava, täydellinen ei tarvitse olla.  Koska paketti on niin valtava, erityisesti yritykset, joilla ei ole lainkaan kokemusta vastuullisuusraportoinnista joutuvat varmasti tekemään riskienhallintaa sen suhteen mitä lähdetään raportoimaan. Datapisteitä on paljon ja raportoitavat asiat eivät suinkaan ole ”rasti ruutuun” -tyyppisiä asioita. Standardi lähtee liikkeelle myös siitä olettamasta, että kaikki tiedot ovat olennaisia, ja jos näin ei ole, se pitää perustella. Suppean raportin riskeinä ovat erityisesti ulkoisen rahan saatavuus ja sen hinta. Tämän lisäksi vaikutuksia tullee olemaan yrityksen työnantajamielikuvaan sekä yleisesti brändiin. Kun tietoa on laajemmin saatavilla, sitä on myös helpompi vertailla ja miettiä, miksi toinen samalla alalla toimiva yritys on tunnistanut tiettyjä vaikutuksia ja riskejä, kun taas toinen ei.

Pelkästään olennaisuusanalyysin tekeminen vaatii aikaa, osaamista ja linjanvetoja. Tulevaisuudessa edellisen vuoden valinnat löytää myös edestään, koska metriikoiden avulla edistyminen kirjataan seuraavan vuoden kestävyysraportissa. Direktiivi pakottaakin yritykset katsomaan strategiaa, liiketoimintamalleja ja hallintoa kestävyyslasit päässä ja tämä antaa yrityksille mahdollisuuden miettiä vastuullisuusasioita ehkä uudesta kulmasta ja laajemmasta perspektiivistä, sekä tuomaan ne osaksi liiketoimintaa.

CSRD vasta alkua sääntelylle…

Rahoitusala on jo oman sääntelytsunaminsa kokenut ja nyt muillakin aloilla toimivat yritykset pääsevät kokemaan saman. CSRD:tä tulee täydentämään EU:ssa valmisteilla oleva asianmukaista huolellisuutta koskeva direktiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive – CSDDD), joka ottaa enemmän kantaa siihen, miten yritysten tulee toimia kestävyyskysymyksissä. Tämän lisäksi EU:ssa on valmisteilla ns. greenwashing direktiivi, joka pyrkii helpottamaan kuluttajien vastuullisia valintoja. Tämäkin kannattaa pitää mielessä, kun CSRD-raporttia tekee, koska direktiiviehdotuksessa maksimi sanktio perusteettomille ympäristöväitteille on tällä hetkellä 4% yrityksen liikevaihdosta. Lainsäädäntöä pukkaa myös mm. pakkotyöasetuksen ja kymmenien muiden kestävään liiketoimintaan tähtäävään lakialoitteen myötä.

Haluatko oppia lisää kestävyysraportoinnista?

Pääset oppimaan kestävyysraportoinnista helppokäyttöisessä verkkokoulutusportaalissamme Code of Conduct Academyssa. Academyssa julkaistaan syksyn mittaan lisää sisältöjä koskien kestävyysraportointia ja yritysvastuulainsäädännön kehittelyä.

Ota yhteyttä

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia

Code of Conduct Company.

Postiosoite: Tiilimäki 24 A 1,
00330 Helsinki, Finland

info@codeofconduct.fi
tel. +358 50 486 9821