Arvot ja ympäristömme vaikuttavat valintoihimme myös työpaikalla
Liiketoiminta ja työelämä ovat olennainen osa yhteiskuntaamme, jossa inhimillisyyden, moraalin ja etiikan rooli on välttämätön. Nämä perusarvot ohjaavat päivittäisiä päätöksiä ja toimintaa yhteiskuntamme jokaisella tasolla, niin kotonamme kuin työpaikallammekin. Kuten monet meistä ovat varmasti historiasta ja nykyajasta huomanneet, väärinkäytökset ja eettiset dilemmat ovat myös osa työelämää. Ne ovat kytköksissä inhimilliseen luontoomme ja moraaliseen harkintaamme, onhan liiketoimintakin ihmislähtöistä.
On kiinni arvoistamme ja omaksumistamme asioista, mitä pidämme tärkeänä ja minkälaisia päätöksiä päädymme tekemään (Benjamin Friedman, 2006). Arvomaailmamme vaikuttaa talouden kehitykseen ja siihen, mihin suuntaan yksilöt suuntaavat resurssinsa ja ponnistuksensa. Meidän arvomme vaikuttavat päätöksiimme siitä, mihin sijoitamme, miten kulutamme ja millaisia liiketoimintamalleja tuemme. Se ohjaa myös päätöksiämme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja kestävän kehityksen suhteen. Volkswagenin päästöhuijaus paljasti, kuinka yritys eli oikeastaan yrityksessä toimivat henkilöt olivat valmiita rikkomaan ympäristönsuojeluun liittyviä lakeja ja eettisiä periaatteita taloudellisen edun nimissä. Mikä ajaa ihmiset toimimaan väärin oman hyödyn ja tulosten maksimoimiseksi?
Arvot mitataan teoissa
Moraali on monimutkainen ja olennainen osa ihmisen eettistä elämää. Työelämässämme kohtaamme monia moraalisia kysymyksiä. Etätyöpäivänä olisi mahdollisuus käyttää aikaa vaikka omien asioiden hoitamiseen. Eihän kukaan huomaa ja olet tavoitettavissa puhelimen välityksellä. Julkisella sektorilla voi olla mahdollista, että sairaustapauksessa voit olla esihenkilön luvalla pois töistä kolme päivää. Tunnet olosi terveeksi kuitenkin jo toisena päivänä mutta yksi toipumispäivä lisää houkuttelee. Mitä tapahtuu, kun ensimmäinen sairauspäivä muuttuu palkattomaksi? Voisithan ottaa sitten useamman päivän vapaata samalla rahalla?
Ihmisten asenteet ja arvot ovat usein parhaiten havaittavissa heidän käyttäytymisensä kautta. Käytännön teot ja päätökset antavat usein vahvemman kuvan siitä, mitä ihmiset todella arvostavat ja mitä he priorisoivat. Kyselytutkimukset, joiden avulla voidaan tutkia ihmisten arvoja, voivat toki tarjota tietoa ihmisten itsearvioimista arvoista, mutta ne eivät heijasta todellista käytöstä. Voit todeta itsellesi ja muille olevasi rehellinen, totuudenmukainen ja avoin. Jos organisaatiosi tulosten maksimoimiseksi pyytää sinua myymään enemmän tuotteita kuin asiakkaat todellisuudessa tarvitsevat, saatat tuntea, että sinulla on vapaus tehdä päätös siitä, kuinka paljon tuotteita myyt asiakkaille. Ulkoisena vaikuttimena tässä tilanteessa kuitenkin toimii organisaation voitontavoittelu ja ehkäpä tuntemasi paineet saavuttaa nämä myyntitavoitteet. Sinulle saatetaan myös tarjota taloudellisia kannustimia, kuten bonuksia tai palkankorotuksia, jos saavutat nämä myyntitavoitteet. Halu tyydyttää organisaation odotukset ja mahdollisuus ansaita enemmän rahaa ovat ulkoisia vaikuttimia, jotka saattavat ohjata valintaasi.
Jean-Jacques Rousseau uskoi, että todellinen vapaus saavutetaan silloin, kun yksilö noudattaa omaa “todellista tahtoaan”, eikä anna ulkoisten paineiden tai halujen ohjata itseään. Volkswagenin tapauksessa voidaan kysyä, oliko päätös päästöjen manipuloinnista todellisen tahdon mukaista vai ulkoisten paineiden ja voittojen ajamaa toimintaa?
Inhimillisempää työelämää
Eihän itsekkyys, ahneus tai valehtelu ole uusia ilmiöitä. Evoluutiopsykologian näkökulmasta nämäkin piirteet ovat muovautuneet osaksi inhimillisyyttämme erilaisten evolutiivisten paineiden ja ympäristön vaikutusten seurauksena. Olemme turvallisuudenhakuisia ja haluamme samaistua omaan ryhmäämme. Haluamme turvata oman asemamme. Evoluutiopsykologi Gad Saadin (2011) mukaan näillä evolutiivisilla piirteillä on mahdollisuus heijastua päätöksenteossa. Tämän lisäksi Saad toteaa, että jokainen ilmiö, olipa se sitten yleinen eri kulttuureissa tai yhteisöissä, on aina yhdistettävissä ympäristölliseen kontekstiin. Toisin sanoen, ympäristö vaikuttaa siihen, miten kyseinen ilmiö ilmenee.
Inhimillisiä arvoja ja moraalia työelämässä ei voi korostaa liikaa, sillä ne ovat esillä jokapäiväisessä toiminnassamme, ilmeissämme, eleissämme ja puheissamme. Niiden pohjalta tehdyt päätökset vaikuttavat minuun, sinuun, työkavereihisi, yrityksen toimintaan ja suurempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Niiden pohjalta tehdyt päätökset määrittelevät sen, miten kohtelemme toisiamme työpaikalla, miten yritykset toimivat yhteisön jäseninä ja kuinka rakennamme eettisesti kestävää työelämää. Meidän pitäisi pysähtyä pohtimaan sitä, kuinka moraali liittyy päätöksentekoon, erityisesti tilanteissa, joissa taloudelliset intressit voivat ajaa eettisten periaatteiden ohi. Organisaatioiden on tämän takia luotava selkeät eettiset toimintaperiaatteet ja arvomaailma, jotka ohjaavat eettistä päätöksentekoa ja toimintaa. Ei riitä, että nämä ovat vain mustaa valkoisella. Näihin toimiin on sitouduttava organisaation jokaisella tasolla ja eettiset epäkohdat on tuotava esiin, vaikka se voi monesti olla vaikeaa taloudellisten tai sosiaalisten paineiden edessä.
Kirjoittaja on Code of Conduct Companyn työharjoittelija, joka uskoo eri tieteenalojen välisen tiedon yhdistämisen olevan avain parempaan ymmärrykseen toiminnastamme.
Lähteet:
Friedman, B. 2006. The Moral Consequences of Economic Growth. Society 43, 15–22.
Saad, G. 2011. The consuming instinct. Amherst, N.Y. Prometheus Books.
Kaipaatko tukea eettisen yrityskulttuurin rakentamiseen?
Autamme asiakkaitamme kehittämään eettistä yrityskulttuuria esimerkiksi laatimalla vaikuttavat eettiset periaatteet ja tukemalla niiden viemistä organisaation arkeen.
