Huolellisuusvelvoite nostaa ihmisoikeuskysymykset yritysten agendalle
Yritysten huolellisuusvelvoitetta koskeva Corporate Sustainability Due Diligence Directive-direktiivi (CSDDD) etenee EU:ssa. Direktiivin tarkoituksena on velvoittaa suuret yritykset huolehtimaan toimintansa kestävyydestä mahdollisten ja toteutuneiden ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksien näkökulmasta. Direktiivin astuessa voimaan huolellisuusvelvoitteen laiminlyönti voisi aiheuttaa sanktioon, joka voisi olla jopa 5 % maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Huolellisuusvelvoite ulottuu läpi liiketoimintaketjun. Velvoite ei koske siis pelkästään yrityksen omaa toimintaa, vaan myös tämän liikekumppanien toimintaa niin liiketoimintaketjun alku- kuin loppupäässä.
Suuryritykset soveltamisalan piirissä
Direktiivi koskee suuria yrityksiä, joilla on yli 500 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa. Myös EU:n ulkopuoliset yritykset kuuluvat direktiivin piiriin, mikäli niiden liikevaihto on vähintään 300 miljoonaa euroa EU:n alueella. Direktiiviä sovellettaisiin myös keskisuuriin yrityksiin, jotka toimivat tekstiiliteollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa ja kaivannais- ja fossiilienergiateollisuudessa. Finanssisektori jätetään toistaiseksi direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, mutta niiden sisällyttämistä direktiiviin voidaan arvioida myöhemmin.
Huolellisuusvelvoitteen käytännön toteuttaminen tapahtuu yrityksen arkisissa prosesseissa ja käytännöissä
Huolellisuusvelvoitteen käytännön toteuttaminen edellyttää systemaattista ja jatkuvaa toimintaa, jossa huomioidaan koko arvoketju. Yrityksen on tunnistettava ja arvioitava mahdolliset haittavaikutukset, jotka liittyvät sen omaan toimintaan, tytäryhtiöihin ja liikekumppaneihin (Human Rights Due Diligence). Enää riskienhallintakeinoksi ei siis riitä vastuun ulkoistaminen sopimuksin taikka silmien sulkeminen omien seinien ulkopuoliselta toiminnalta. Yrityksillä on velvollisuus ymmärtää oman toimintansa haitalliset vaikutukset sekä ennaltaehkäistävä tai lievitettävä niitä, mikäli estäminen ei ole mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että omat sisäiset prosessit kuten henkilöstöhallinto, työturvallisuuskäytännöt taikka hankintaprosessi tulee arvioida kriittisesti ja tehdä tarvittavia kehittämistoimia vastaamaan vaatimuksia kestävästä liiketoiminnasta. Myös dokumentaation tulee olla kunnossa huolellisuusvelvoitteen toteuttamisen osoittamiseksi.
Alkuun arvioimalla arvoketjun ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit
Huolellisuusvelvoitteeseen valmistautuminen alkaa tekemällä huolellinen arviointi arvoketjusta, kattaen omien käytäntöjen lisäksi hankintaprosessit. Arvioinnin myötä tulisi saada perusteellinen kuva siitä, millaisia vaikutuksia yrityksen ja sen liikekumppaneiden toiminnalla on ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi työoloihin ja työn tekemisen ehtoihin, työturvallisuuteen, syrjimättömyyteen tai tietosuojaan. Ihmisoikeuskysymykset eivät suinkaan kosketa vain alihankintaketjun työoloja tai työvoiman käyttöä – monesti keskeisiä vaikutuksia löytyy myös esimerkiksi oman henkilöstön työturvallisuuden ja yhdenvertaisen kohtelun osalta. Fyysisten tuotteiden osalta oleellista on myös esimerkiksi tuotteiden turvallinen käyttö. Kun vaikutukset ovat selvillä, tulee laatia tiekartta, joka auttaa priorisoimaan toimenpiteet, joilla ehkäistään, lievennetään tai korjataan vaikutuksia.
Mikä on riittävää huolellisuutta?
Käytännössä huolellisuuden toteuttaminen oman työvoiman ja sisäisten prosessien osalta on monesti helpompaa kuin alihankintaketjun vastuullisuuden varmistaminen. Esimerkiksi työturvallisuuden järjestäminen omalle tehtaalle on helpommin hallittavissa kuin työolojen selvittäminen raaka-aineiden alkulähteillä. Oleellista onkin luoda riskiperusteisesti käytännöt ja prosessit riittävän varmuuden saamiseksi. Hankintaketjun vastuullisuuskysymyksiä voi huomioida esimerkiksi laatimalla selkeät kriteerit vastuulliselle hankinnalle, ulottamalla vastuullisuusvelvoitteet sopimuksiin, tekemällä säännöllisiä auditointeja sekä tukemalla alihankintaketjun kumppaneita vastuullisuusvelvoitteiden täyttämisessä.
Yhteinen ymmärrys ihmisoikeusvaikutuksista läpi organisaation
Arvoketjun kriittinen tarkastelu, riskien tunnistaminen sekä käytäntöjen kehittäminen edellyttävät monialaista osaamista sekä tiivistä yhteistyötä yrityksessä sisäisesti, mutta myös liikekumppaneiden kanssa. Ulkopuolinen tuki voi olla tarpeen, mutta sitäkin tärkeämpää on luoda yrityksen sisällä yhteinen ymmärrys siitä, mitä huolellisuusvelvoite käytännössä tarkoittaa, mitkä ovat yrityksen keskeiset ihmisoikeusvaikutukset ja millä keinoin huolellisuusvelvoitetta organisaationa ja sen eri osissa toteutetaan.
Kaipaatko tukea ihmisoikeusvastuutyössä?
Autamme mielellämme!
Tuemme asiakkaitamme ihmisoikeusriskien hallintaan liittyvän huolellisuusvelvoitteen toteuttamisessa ja muissa sosiaalisen vastuullisuuden projekteissa.
