Tunteet ovat työelämän näkymätön voima ja kilpailuetu
Entä jos yrityksessänne olisi näkymätön voima ja kilpailuetu, jota ette ole ottaneet käyttöön? Todennäköisesti onkin: tunteet. Huhtikuun Code of Conduct Community -tapaamisen vieraana oli tunteiden johtamisen asiantuntija, tietokirjailija ja palkittu puhuja Camilla Tuominen. Hänen mukaansa tunteita ei voi syöttää Exceliin eikä ratkaista matemaattisella kaavalla. Ne ovat abstrakteja ja siksi vaikeita käsitellä, niinpä meillä on tapana mieluummin työntää ne syrjään. Tunteet kuitenkin vaikuttavat meihin jatkuvasti vaikuttamalla toimintaamme ja päätöksentekoomme sekä tuomalla ja viemällä energiaa. Siksi puhe tunteista kannattaa ottaa mukaan työpaikoille.
Tunteista puhuminen työelämäkontekstissa ei ole meille luontevaa. Ensimmäinen ajatus usein on, että tunteet eivät kuulu työpaikalle. Mieleen hiipii muistoja siitä, kun joku on huutanut tai puhjennut itkemään. Tunteet liitetään helposti isoihin, vähän dramaattisiin negatiivisiin tunteenpurkauksiin tai rinnastetaan terapiointiin. Kummassakin on toki kyse tunteista, mutta vain sen yhdestä äärilaidasta.
Tunteista toimintaan?
Suurin harhaluulo tunteisiin liittyen on se, että kaikki tunteet ovat yhtä kuin toiminta. Kaikki tunteet ovat valideja ja sallittuja, kun taas kaikki toiminta ei ole. Jos ajattelemme, että nämä tunteenpurkaukset ovat sama asia, kuin tunteet yleensä, ei ole ihme, että haluamme olla, kuin tunteita ei olisikaan. Kun erottelemme tunteet ja käytöksen, huomaamme, että tunteita itsessään ei ole tarve vältellä. Mitä paremmin tunnistamme ja johdamme tunteitamme, sitä vähemmän meillä on tarvetta teatraalisiin tunteenpurkauksiin. Se on järkevää myös siksi, että tunteet tarttuvat ja leviävät.
Miten tuoda tunteet osaksi arkea?
Camilla neuvoo aloittamaan pienin askelin:
- Aloita opettelemalla tunnistamaan ja nimeämään omia tunteitasi. Daniel Siegel on kehittänyt tieteeseen perustuvan metodin ”Name it to tame it”, jossa tunteita tunnistetaan ja nimetään niiden tapahtuessa. Intensiivisen tunteen tunnistaminen (”nimeäminen”) vähentää aivoissa ja kehossa kyseisen tunteen aiheuttamaa stressiä ja ahdistusta (”kesyttäminen”). Tämä onkin tunneälyn ensimmäinen ja tärkein taito.
- Normalisoikaa tunnepuhe osaksi työpaikan arkea. Kysykää millä fiiliksellä ihmiset ovat. On ok, että on hämmentynyt tai jännittää. Yhtä hienoa, on myös olla innoissaan tai odottavilla fiiliksillä. Tunteisiin ei tarvitse jäädä vellomaan tai terapioimaan. Se riittää, että niille annetaan tilaa ja mahdollisuus. Tämä vähentää tunnemyrskyjä, kun epävarmuus ja jännitys ei pääse kasautumaan, vaan epävarmuutta aiheuttavia asioita voidaan tuoda näkyväksi ja mahdollisesti myös tarttua niihin.
Tavoitteena epämukavuus – turvallisessa tilassa
Camilla Tuominen korostaa, että tunteiden johtaminen on yksi tulevaisuuden välttämättömimmistä taidoista. Tunteet ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa organisaatioissa ja niiden ymmärtäminen ja asianmukainen johtaminen korostuvat etenkin näinä turbulentteina aikoina.
Asioiden muuttaminen ja oikein toimiminen ei aina ole mukavaa ja miellyttävää. Siksi on erityisen tärkeää, että epämukavuus ei toimi syynä olla toimimatta. Rohkeutta ei ole se, että ei pelota, vaan se, että toimii pelosta huolimatta. Turvallisessa ympäristössä on mahdollista keskustella ja jakaa myös epämukavia asioita.
Tunteiden käsittely ja niiden tuominen osaksi työpaikan arkea voivat olla juuri se näkymätön voima ja kilpailuetu, joka vie yrityksenne uudelle tasolle.
Kiinnostuitko kestävän työelämän yhteisöstä Code of Conduct Communitysta?
Kaipaatko uusia näkökulmia, vertaistukea ja sparrailukavereita kestävän työelämän teemoihin? Järjestämme keskiviikkona 14.5.2025 infowebinaarin, jossa kerromme lisää Code of Conduct Communitysta ja yhteisön tulevasta ohjelmasta ja jäsenyydestä.
